Rutger Bregman: Hyvän Historia

Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli juuttunut asemasotavaiheeseen. Sotilaat rintamalinjan molemmin puolin hytisivät vetisissä juoksuhaudoissaan yhdessä rottien kanssa. Kunnes saksalaisten puolelta kuului laulua: "stille nacht, heilige nacht" laulun loputtua britit vastasivat "silent night, holy night." Puolin ja toisin taputettiin vihollissotilaiden laululle. Kohta miehet jo nousivat juoksuhaudoistaan, ja kohtasivat vihollisensa kasvotusten. Kättelivät, tarjosivat toisilleen tupakkaa ja vaihtoivat joululahjoja. Syttyi spontaani joulurauha.

Bergman kumoaa kohta kohdalta pintakerrosteorian väitteet ihmisen luontaisesta egoismista ja petomaisuudesta. Hänen mukaansa ihminen on luonnostaan hyvä ja säädyllinen. Saadakseen ihmisen toimimaan petomaisesti, häntä pitää manipuloida. Näin tapahtui myös jouluna 1914. Sotilaat eivät tahtoneet vahingoittaa vihollisiaan, vaan heidät oli pakotettava siihen. Bergmanin mukaan käytännössä kaikki ihmisen egoismia ja luontaista petomaisuutta tukevat tutkimukset on nimenomaan tuotettu manipuloimalla ja pakottamalla. Eli ihminen on manipuloitavissa pahaan, mutta luonnostaan hän on hyvä.

Manipuloinnista voisi ajatella käyvän myös sen, että odottaa toiselta epärehellisyyttä ja epäluotettavuutta. Miltä maalima näyttäisikään, jos tänään päättäisimme kaikki luottaa toisiimme. Tulkita toisiamme positiivisesti ja nähdä toisemme positiivisessa valossa. Tahdon uskoa, että se on mahdollista. Suosittelen tämän kirjan lukemista ihan jokaiselle ihmiselle maailmassa.