Christian Rönnbacka: Julma

Palasin taas vaihteeksi Christian Rönnbackan pariin. Julma on hänen toinen julkaistu dekkarinsa ja seuraava jakso Antti Hautalehdosta kertovassa sarjassaan.

Julma jatkaa melko sujuvasti edellisen kirjan tarinaa. Hautalehto toimii Porvoon rikospoliisin komissarion sijaisena ja koittaa toipua edellisen tehtävän jättämistä arvista. Edellinen tehtävä ei vaan jätä Anttia rauhaan, kun hän saa torpedot peräänsä.

Hautalehto ei juuri ehdi keskittyä henkilökohtaisiin ongelmiinsa, kun nuoria tyttöjä alkaa kadota. Yhteisön ja esimiesten taholta paine nousee ja Antin paineensietokyky joutuu taas kohtuuttomalle koetukselle.

Rönnbacka on kirjoittanut sujuvan ja mukaansa tempaavan dekkarin. Mukaan on ujutettu jonkun verran itsetarkoituksellista huumoria ilmeisesti keventämään jo aiheenkin mukanaan tuomaa ahdistusta. Hiukan ehkä tapahtumiin on päässyt lipsahtamaan epäuskottavuutta, mutta se sallittakoon tyylilajinsa edustajalle.

Kyllä tätä kirjaa uskaltaa ihan hyvänä perusdekkarina suositella. Tämä antaa sen, mitä lupaa, mutta ei juuri sen enempää. Arvostelu oli syytä kirjoittaa nopeasti kirjan lukemisen jälkeen, kun ei tästä kovin pysyvää muistijälkeä tule jäämään. Kelpo dekkari kuitenkin.