Christian Rönnbacka: Operaatio Troijalainen

Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni ollut pakonomainen tarve omistaa lukemani kirjat. Ainakin hyvät kirjat. Tämä tietenkin maksaa rahaa, ja sitähän ei viitsi haaskata epävarmoihin tapauksiin. Niinpä tulee ostettua tuttuja hyväksi todettuja kirjailijoita. Lisäksi olen ollut vannoutunut paperikirjojen puolustaja viime kuukausiin asti. Vasta vuodenvaihteen tienoilla lankesin ostamaan lukulaitteen, ja sen jälkeen on ollut pakko kääntää kelkkansa. E-kirja ja lukulaite on lopulta aivan älyttömän hyvä yhdistelmä. Vieläkään en kuitenkaan ole päässyt eroon tarpeestani omistaa kirjoja; olkoon sitten vaikka E-kirjoja. Äänikirjaa en ole vielä oppinut pitämään kirjana. Niinpä en sentään ole alkanut käyttää kirjojen suoratoistopalveluita. Ennen kuin viimeviikolla, kun sain työnantajaltani lahjakortin sellaiseen. Lahjakorttia päätin hyödyntää ennen kaikkea uusien kirjailijoiden etsimiseen. Cristian Rönnbacka oli yksi näistä minulle entuudestaan tuntemattomista kirjailijoista. Nyt kun hänen esikoisteoksensa sain luetuksi (kuunnelluksi), niin ihmettelen kuinka en aiemmin ole häneen tullut tutustuneeksi. Rönnbackahan on aivan loistava dekkarikirjailija ja tosiaan tämä oli vasta hänen esikoisteoksensa.

Operaatio Troijalainen on monella tapaa varsin perinteinen poliisidekkari. Päähenkilönä on tyypillinen sankarityyppi. Urheilullinen, hyväkäytöksinen oikeudenmukainen ja ennen kaikkea naimaton mies. Vastassa on kansainvälinen brutaalia väkivaltaa ja huumeita jakeleva jengi. Asetelma on helpon mustavalkoinen. Kerronta on kautta linjan sujuvaa. Meno välillä vähän turhankin vauhdikasta. Ennen kaikkea dialogi on tavattoman luontevasti kirjoitettu. Suosittelen mustavalkoisten poliisidekkarien ystäville.