JP Koskinen: Helmikuun Kylmä Kosketus

En ole aiemmin Koskisen kirjoja lukenut ja tokkopa tämäkään olisi tullut luetuksi, ellen olisi sitä ilmaiseksi saanut. Helmikuun Kylmässä Koskeutksessa ei ilmastonmuutoksesta ole tietoakaan. Kirjan tapahtumia kehystää kylmyys sen kaikilla tasoilla; niin konkreettisesti, kuin symbolisestikin. Hyvyys ja lämpö ovat läsnä enintään puutteensa kautta.

Sinänsä kirja on sujuvasti kirjoitettu. Juoni etenee sopivan ripeästi ja pitää hyvin otteessaan. Liian realismin ei ole annettu rajoittaa juonenkäänteitä. Silti jotain jäi puuttumaan.

Ainakin itselleni on tärkeää kyetä samaistumaan johonkin kirjan henkilöistä. Tästä kirjasta en samaistumisen kohdetta löytänyt. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, en pitänyt kirjan hahmoista. Ehkä hahmot myös jäivät liian ohuiksi, että niihin olisi päässyt kiintymään.

Kaikenkaikkiaaan kirjasta jäi hieman halpa ja kliseinen vaikutelma. Kevyenä välipalana tämänkin luki; aika paljon mielestäni muistutti Rejo Mäen kirjoja ja jos niistä pidät, niin ehkä tästäkin. Dostojevskin ystäville en suosittele.