...vain mäyräkoira tietää...

Vain mäyräkoira tietää miten luonto rakastaa

Kun metsä korvaan kuiskuttaa se uneen tuudittaa

Vain mäyräkoira tietää miten luonto kurittaa

Kun viima repii korvista se ulvoo raivoaa

Jos mylvii hurja tuulispää tai metsä hymyää

Niin aina rinnan riemussa on sohvan ikävää

Vain mäyräkoira tietää miten kaipuu jahtimaan

Voi veren saada polttamaan se kuohuu suonissaan

Vain mäyräkoira tietää miten peura kutsuukaan

kun tuoksun aamun kosteudessa tuntee kuonossaan.

Jos mylvii hurja tuulispää tai metsä hymyää

Niin aina rinnan riemussa on sohvan ikävää

Vain mäyräkoira tietää miten mamma rakastaa

Kun illoin kömpii viereensä ja korvaa nuuskuttaa.

Vain mäyräkoira tietää milloin päivä sarastaa

kun aamuin koittaa isäntäänsä saada nousemaan

Jos mylvii hurja tuulispää tai metsä hymyää

Niin aina rinnan riemussa on sohvan ikävää