Vanhan miehen valtakunta

Siinä oli kaksi huonetta. Ja keittiön virkaa toimitti syvennys toisen huoneen nurkassa. Vessassa oli sellainen vanhanaikainen kylpyamme ja sen päälle oli laitettu suihku. Ja tapetit olivat repeilleet monin paikoin. Siinä se asui; vanha mies, yhdessä aikamiespoikansa kanssa. Kahdestaan ne siinä asuivat. Jo kauan olivat asuneet. Mutta toinen huoneista oli sen vanhan miehen valtakuntaa. Sinne ei pojan pitänyt mennä. Eikä se sinne juuri mennytkään. Muuten kyllä hillui, niin kuin halusi siinä yhteisessä asunnossa. Ja usein se toi sinne kavereitaan ryyppäämään, mutta ei nekään sinne toiseen huoneeseen menneet. Eikä se poikakaan mikään nuori enää ollut. Harmaata alkoi silläkin olla hiuksissaan. Vaikka taisi se viina sitä enemmän vanhentaa, kuin ikä.

Se oli ollut Outokummulla töissä. Oikein insinööri se oli; se vanha mies. Ja poikaakin se oli koittanut kouluttaa, mutta ei siitä mitään tullut. Ryyppäsi se vaan kaikki rahat, mitä sai hankittua. Taisi se vähän varastaakin. Mutta ei se mikään huono ihminen ollut. Vähän semmoinen reppana. Ja niitä kavereitakin se toi sinne usein ryyppäämään, mutta siihen toiseen huoneeseen se ei niitä päästänyt. Ja oli se jotakin lyönytkin, kun se meinasi sinne väkisin ängetä.

Ne väittivät, että se oli nukahtanut sänkyyn, tupakka suussa. Sanoivat sen sammuneen. Mutta lattialta se oli löytynyt, kun ne palomiehet sinne ehtivät. Sängystä se oli kuulemma alkanut, mutta ei sillä tavalla, kuin tupakka aloittaa. Ja sillä oli naama ihan veressä. Ja luita poikki rinnasta. Ihan niinkun joku olisi sitä potkinut. Mutta saatiin se sentään hengissä sieltä ulos. Sitä vanhaa miestä ne ei ehtineet pelastaa. Sinne se oli kuollut; omaan sänkyynsä. Ei sitä potkittu oltu, mutta sen oli kädet sidottu sängyn päätyyn. Ja ne sanoivat, että sillä ei ollut häkää keuhkoissa, kun ne sen avasivat. Mutta tukehtunut se oli kumminkin.

Ei se nuorempi mies siitä koskaan mitään puhunut, mutta ryyppäämisen se lopetti tykkänään. Ja töissäkin se on käynyt, niin väittävät. Mutta siitä tulipalosta se ei suostu puhumaan. Naapurit sanoivat, että sieltä oli poistunut joku ryyppyporukka juuri vähän ennen, kun se oli alkanut. Ja ne sanoivat, että yhdeltä niistä oli naamasta tullut verta. Ihan niinkuin joku olisi sitä lyönyt. Mutta ei ne sitä, eikä muitakaan tunteneet olleet, eikä se nuorempi mies suostunut siitä puhumaan. Niin, että vapaana ne kait on vieläkin, jos ne nyt sitten sen sytyttivät. Mutta se nuorempi mies halusi, että se asunto korjattiin ihan saman näköiseksi, kun se oli ollut ennen sitä tulipaloa. Ja se asuu vieläkin siinä toisessa huoneessa. Ja siihen toiseen huoneeseen, sen vanhan miehen, se ei päästä ketään. Se on sen vanhan miehen valtakuntaa...