Vilmos Kondor: Budapestin varjot

Taas sain hyvän vinkin kirjallisuusryhmässä. Nuo vinkit taitavatkin olla minulle nykyään ainoa syy naamakirjassa pysymiseen. Nationalismi on ikävällä tavalla nostanut päätään nyky-Unkarissa. Jossain mielessä samankaltaista aikaa siellä elettiin kolmekymmentäluvulla. Vilmos Kondor on kirjoittanut kantaaottavan, mutta ei vähääkään alleviivaavan, tuohon aikaan sijoittuvan dekkarin

Rikosreportteri Zsigmond Gordon alkaa tutkia ilotytön kuolemaan johtaneita tapahtumia ja kuten arvata saattaa, tulee tutkiessaan sohaisseeksi herhiläispesää. Siitähän ei tunnetusti seuraa mitään hyvää. Niin ei tälläkään kertaa.

Kirja on tavattoman elävästi kirjoitettu. Ehkäpä muodostunut kuva olisi ollut vieläkin elävämpi, jos paremmin tuntisin Budapestin katukuvaa; myös Unkarin historian tuntemus olisi varmasti ollut paikallaan, mutta näinkin kirja oli tavattoman mielenkiintoinen. Sen lisäksi, että kirja on elävästi kirjoitettu ajankuva, on se kiehtova dekkari.

Unkarin tilanne on minua pitkään häirinnyt. En voi erityisesti sanoa pitäväni Orbanin harjoittamasta politiikasta, joskaan minun mielipiteelläni ei siinä juuri ole painoarvoa. Itse näen kuitenkin tämän kirjan kantaaottavaksi. Nykytilannetta mielestäni voi hyvällä syyllä verrata maailmansotien aikaan. Jos tämä puoli ei kiinnosta, niin sen voi ohittaa. Tätä kirjaa voi suositella myös dekkarina.