Vaaran vuodet eli välirauhan jälkeinen ajanjakso on sikäli erityinen kausi suomen historiassa, että sen voisi kuvitella kiihottaneen agenttikirjailijoiden mielikuvitusta. Jostain syystä tuohon ajanjaksoon sijoittuvia kirjoja ei vaan käsiini ole juurikaan eksynyt. Sikäli Berghällin kirja "Vaaran Vuosien Vakooja" edustaa harvalukuista joukkoa....
Päätin taas kuunnella välipalana jonkun itselleni tuntemattoman kirjailijan dekkarin. Päädyin Matti Laineen kirjaan "Pudotus." Alkuasetelma sinänsä oli ihan lupaava, joskin antoi jo viitteitä klisheisyydestä, jota tarinan edetessä riitti ihan kylliksi.
Palasin taas vaihteeksi Christian Rönnbackan pariin. Julma on hänen toinen julkaistu dekkarinsa ja seuraava jakso Antti Hautalehdosta kertovassa sarjassaan.
Vilmos Kondorin Budabest Noir sarjan kolmas osa Budapestin Vakooja ei oikeastaan ole dekkari sanan varsinaisessa merkityksessä. Tokihan siinä murha tapahtuu; taitaa tapahtua useampikin ja syyllistä etsitään, mutta silti. Myöskään tämä kirja ei ole niin voimakkaasti yhteiskunnallisesti kantaaottava, kun sarjan edelliset osat. Budapestin vakooja on...
Vilmos Kondor jatkaa Budapest Noir sarjaansa sen toisessa osassa "Budapestin Synnit." Toinen maailmansota on syttynyt, mutta Unkari ei vielä ole siihen liittynyt. Puolan pakolaiset virtaavat Unkariin ja punaisen terrorin oikeuttamana vastavallankumouksellisuus ja nuoliristipuolue vankistavat otettaan koko yhteiskunnasta.
Taas sain hyvän vinkin kirjallisuusryhmässä. Nuo vinkit taitavatkin olla minulle nykyään ainoa syy naamakirjassa pysymiseen. Nationalismi on ikävällä tavalla nostanut päätään nyky-Unkarissa. Jossain mielessä samankaltaista aikaa siellä elettiin kolmekymmentäluvulla. Vilmos Kondor on kirjoittanut kantaaottavan, mutta ei vähääkään alleviivaavan,...
Rikostarkastaja Martti Kononen oli vittumainen mies. Näillä sanoilla alkaa Eero Pasasen kirja "Kunnes tuli Kononen." En sitten tiedä, olenko itse niin vittumainen mies, etten tuon Konosen vittumaisuutta vittumaisuudeksi ymmärrä, mutta minun mielestäni hän ei tuon ensimmäisen kirjan perusteella niin erityisen vittumainen ollut. Eipä nyt vaan...
Minulla on oikeastaan koko aikuisikäni ollut pakonomainen tarve omistaa lukemani kirjat. Ainakin hyvät kirjat. Tämä tietenkin maksaa rahaa, ja sitähän ei viitsi haaskata epävarmoihin tapauksiin. Niinpä tulee ostettua tuttuja hyväksi todettuja kirjailijoita. Lisäksi olen ollut vannoutunut paperikirjojen puolustaja viime kuukausiin asti. Vasta...
Kuten luullakseni lähes kaikilla muillakin innokkailla lukijoilla, minullakin on ongelmana; mistä löytää uusia hyviä kirjailijoita? Kirjojahan on maailma täynnä, mutta kaikki niistä eivät ole hyviä. Tai ehkä oikeudenmukaisempaa olisi sanoa, että kaikki eivät ole sellaisia, että niistä erityisemmin pitäisin. Siksi samantapaisesta kirjallisuudesta...
Jari Salosen kirjojen Jukka Zetterman on monella tapaa ainutlaatuinen hahmo suomen dekkarikentässä. Hän ei ole alkoholisti, ei ihmissuhdeongelmainen, eikä enää edes poliisi. Oikeastaan Zettermannia kuvastaakin parhaiten juuri kaikki se, mitä hän ei ole. Leimallisia piirteitä hänestä on hankala löytää ilmeisen nuukuuden lisäksi. Oikeastaan hän...